KokMs on suomen vanhimpia metsästysseuroja

 

 

 

 

 

 

Seura on perustettu 1915

Seura on perustettu vuonna 1915 toukokuun 3. päivänä.  Suomesta ei löydy kuin muutama vanhempi metsästysseura.  Periaatteena seuralla on järjestää metsästysmahdollisuus sellaisille kokkolalaisille, joilla ei ole muualla lähiseuduilla mahdollista harrastaa metsästystä.  Kun otetaan huomioon, että seuran metsästysmaat ovat yli 90 %:sesti vuokrattuja ulkopuolisilta, toisin sanoen Kokkolan kaupungilta, metsähallitukselta, UPM:ltä sekä jonkin verran myös yksityisiltä henkilöiltä sekä myös omilla jäsenillä on pieni osa maita seuralle vuokrattuna, voidaankin hyvällä syyllä seuraa kutsua maattomien metsästäjien seuraksi.  Seuran johdon on täytynytkin pitää suhteet vuokraajiin hyvänä, jotta meillä on tänäänkin maa-alueet, missä voidaan seuran eri toimintamuotoja harjoittaa. 

Alkujaan seura perustettiin Kokkolan kaupungin maille päätarkoituksena saada salametsästys, ryöstömetsästys ja riistanhoidon laiminlyönti kuriin.  Ne rehottivat niin, että silloinen Kokkolan Metsälautakunta esitti Kokkolan kaupunginhallitukselle vuonna 1914, että kaikki metsästys kiellettäisiin kaupungin mailla.  Kaupunginhallitus siirsi asian valtuustolle ja esitti metsästyksen kieltämistä yksityisiltä sekä järkiperäisen riistanhoidon aikaansaamisesta kaupungin maille.  Jos saataisiin perustettua paikkakunnalle riistanhoitoyhdistys, luovutettaisiin sille myös metsästysoikeus. Tämä johti siihen, että perustettiin Gamlakarleby Jaktvårdsförening (Kokkolan Riistanhoitoyhdistys) niminen seura 3.5.1915.  Muutaman nimenmuutoksen jälkeen se on saanut nykyisen muotonsa.  Kaupunginvaltuusto hyväksyikin 8.3.1917 maiden ja vesien vuokrauksen seuralle.  Vuokrasopimuksia on jatkettu tähän päivään saakka. 

Kaupungin kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen sisältyy myös Perhon metsäpalsta, kooltaan n. 1200 ha.  Ullava-Kälviän alue käsittää vain yksityisten maita n. 500 ha.  Seuralla on myös alue Kärsämäellä käsittäen UPM:n sekä yksityisiä maita n. 2000 ha.  Vuonna 1969 seura osti Juho Koistilalta Kärsämäen Niettulasta rakennuksia, joista kunnostettiin kämppä, sauna ja puuvaja.

 Koska kaupungin maat olivat ehtymässä, päätti seuran johto antaa 18.8.1955 seuran silloiselle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle, K-E Inbergille tehtäväksi tutkia, olisiko lähiseudulla metsästysmaita vuokrattavana.  Tämä ei tuottanut tulosta, mutta vuonna 1958 uusi yritys tuotti Metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen, joka allekirjoitettiin 18.1.1960.  Alue oli silloin 3976 ha. ja sijaitsi Lestijärvi-Perho-Kinnula raja-alueilla.  Samana vuonna alettiin rakentaa metsästysmajaa ja saunaa Valkeisenjärven rantaan.  Tontti oli vuokrattu ja vuonna 1984 Metsähallitus ei uusinutkaan sopimusta vaan puratti kämpän.  1986 ostettiin Lehtosenjoen varresta tontti ja siihen rakennettiin nykyinen edustava metsästysmaja saunoineen ja pihatupineen.

Tällä hetkellä vuokrasopimus koskee yli 5000 ha:n aluetta. Metsästysoikeus on yhteinen Outokummun Metsästyskerhon kanssa, jonka kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. 

Seuran toiminta on erittäin monipuolista, kuten suuri jäsenmäärä edellyttääkin.  Aktiivisia metsästäjiä on vajaa kolmasosa jäsenistä.

Ajokoiraharrastus on voimakasta niin metsästyksen kuin Kenneltoiminnankin puolella. Koirien kouluttaminen tuottaa ongelmia lähinnä koulutusmaastojen vähyydellä ja pienuudella  tai ne ovat pitkien välimatkojen takana.  Seura toivoo, että kaupunki ja varsinkin huvila-asukkaat ymmärtäisivät tilanteen ja hyväksyisivät isännän ja jänistä ajavan koiran mailleen.  Jäniksetkin pysyvät terveempinä, kun kanta pysyy sopivana. 

Hirvenpyynti on harrastajilleen tietenkin syksyn kohokohta.  Noin 30 miehen jahtiseurue käy suurriistan pyynnissä kotimetsissä, Lestijärvellä ja Perhossa.

Kanalinnun pyynnissä tapaa jäseniä hyvin koulutettuine lintukoirineen kuin myös ilman koiraa metsiä samoilemassa.

Pienpetopyytäjät lopettavat viimeisinä kevättalvella pyyntinsä. 

Jotta riistaa olisi, on sitä myös hoidettava ja vaadittava.  Niinpä seurassa on oma riistanhoitojaosto, joka huolehtii riistan ruokinnasta vaikeitten aikojen yli kuin myös seuraa riistakantojen vahvuuksia riistan verotusta silmällä pitäen 

Seura on mukana Kokkolan Ampumaratayhdistyksessä turvaten näin jäsentensä ampumaharrastusta.  Hirvirata on käytössä joka tiistai.  Seura omistaa pienoishirviradan ja molemmat haulikkoradat.  Valvottuina harjoitusiltoina seura tarjoaa opastusta sekä metsästystrapissa että metsästyshaulikossa. Kaikki näistä lajeista kiinnostuneet kaupunkilaiset ovat aina tervetulleita. 

Kokkolassa on järjestetty myös suuria, jopa kansanvälisiä koiranäyttelyjä, missä seura on ollut yhtenä järjestäjänä.